keskiviikko 26. maaliskuuta 2014

Pääset sateelta suojaan.

 photo face_zpsca87915d.jpg  photo room_zps9ade3bee.jpg  photo WP_20140301_008_zps5193d39c.jpg  photo selfie_zpsffda8bdf.jpg

Jos mä voisin palata ajassa takas...
...pitäisin parempaa yhteyttä kaukana asuviin kavereihin.
...en lopettaisi kilpauintia.
...opiskelisin lukiossa ahkerammin.
(tai edes jotain järkevää)
...en loukkaisi läheisiäni niin usein ja niin pahasti.
...en pettäisi kenenkään luottamusta.
...säästäisin rahani.
...en kuluttaisi rahaa ensimmäiseen poikaystävääni (ainakaan niin paljoa.)
...suojelisin itseäni ja tunteitani kusipäiltä.
...yrittäisin olla enemmän läsnä.

Yhteishaun vikat hetket. Multa kysytään "mitä sä haluut tehdä". Ennen vastaamista joudun miettimään pitkään. Vastaan, ja kaikki on ihmeissään miten joku voi tietää noin varmasti mitä haluaa.
Mutta...Mitä  haluun tehdä? Mä en ihan tiedä tiedä. En varmasti. Tiedän vaan mitä multa halutaan, mutta en tiedä mitä just minä haluan tehdä mun tulevaisuudella. Mut mä hyväksyn sen. Kokeilen nyt tätä mihin hainkin, aina voi hakee uudelleen ja palata takaisin. Mikään ei oo lopullista. Paitsi ehkä kuolema mut joo.

Mut niin. Kaikki on helpompi prosessoida.
Mä en oo enää paljas. Mulla on suojakuori. Mut ei sellanen kuin sä luulet: Mut ympäröi onnen kuori.
Lihaa, lihasta, onnee, kaikkee suloista.
Mä paranen päivä päivältä: hetki hetkeltä oon vahvempi.
Tänään mä söin pastaa. Ekaa kertaa kolmeen vuoteen.
Ja damn, must tuntui ku olisin voittaja.
Herranjestas miten ihmiseen mahtuukin näin paljon voimaa.
Ehkä se on sitä, kun oot elänyt kolme vuotta vaan puoliks ja jollekin muulle, ja nyt kun elät itselles ja täysillä... Tää on shokki, mut tuntuuu niin tajuttoman hyvältä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti