Summertime sadness?

1. Pääsykoekirjat kiinnostaa ku kilo paskaa.

2. Onneks oon niin rikas et on varaa heittää bensaa maahan. Eiku oikeesti, kanakippo hajoo käsiin oh my. 

3. Taukohuoneen pöytä on aika unelma. Hajoittakaa vaan niitä pakkauksia kaupassa :)

4. Pitsalla kera ihanan Lorrin ♥

1. Ahkerana töihin!

2. Auto on hyvä pestä 10 kuukauden välein. 

3. Pääsykoekirjat kiinnostaa ku kilo paskaa vol. 2

4. Päivän paras hetki on pilateshetki.

Tälläst tänää. Millasta huomenna?

Kerrankin mua ei huolestuta mun tulevaisuus. Haluun matkustaa, kokee, tehdä virheitä ja oppii itestäni.

Akateemikon aika on sit vaikka myöhemmin. Tosin, voin yrittää harhauttaa ympäristöäni luulemaan että mua kiinnostaa kahlaamalla noita pääsykoekirjoja läpi. Ei niissä mitään hirveen viisasta kyllä lue. 

Taidan olla kerrankin liian tyhmä jollekin asialle. Tai liian laiska. Nojaa, samase.

Oon happy, onnellinen, kevyt, kupliva.

Olo vaan paranee. En tiedä mikä mua vaivaa.

Joka kevät tapahtuu tää sama. Kun valo alkaa lisääntyä ja luonto alkaa pikkuhiljaa vihretämään, musta tulee onnellinen, vahva ja energinen. Kesällä mä oon taas onneton, surullinen, ahdistunut. Syksyllä kun luonto kuolee ja päivät täyttyy lehdistä ja sateesta, musta tulee taas vahva. Talvella oon ku raato.

Ajattelin aiemmin, et se on vaan sattumaa ja mun mieli kiertää kehää vähän laajemmassa mittakaavassa, mutta nyt musta tuntuu et ei se voi olla sitä.

Ei tää selity valon lisääntymisellä, eikä luonnon kuolemisella. En oo niin sadisti, että iloitsisin nähdessäni kuolemaa.

Nojoo, ilostun kun nään vauvoja ja uuden syntymää, mut en silti ymmärrä.

Kesänhän tässä pitäis olla ilon aikaa. Vapautta, kukkasia, kesäsadetta, sateenkaaria, you know?

Mut musta tulee pidemmän päälle vaan tosi kiukkuinen ja surullinen.

Viime keväänä olin kylläkin onnellinen, mutta se oli euforiaa. Ei mitään aitoa onnea. Tai sit se oli sadistista onnea siitä, että kuihdutin itseäni ja tiesin tekeväni sisäisesti hidasta kuolemaa.

Mutta niin, viime kesänä olin ahdistunut, koska paino nousi ja ihmiset kulki bikineissä, kun minä vedin menemään mahdollisimman peittävissä vaatteissa.

Sitä aiempana kesänä olin ahdistunut, kun en halunnut syödä, nähdä tai haistaa ruokaa ja tein liikaa töitä.

Nyt kun mietin, näitä kesiä aiemmat kesät on ollut todella onnellisia, ja mun elämän parhaat muistot liittyy niihin.

Siis missä meni vikaan?

Voisko se olla se, että mä olin niin väsynyt ja sairastumassa? En osannut antaa itseni tehdä virheitä, myöntää että munkin on pakko olla heikko joskus? 

Mihin mä tällä papatuksella nyt sitten pyrin? Yritän selittää että mua pelottaa.

Mua pelottaa että tää onni ja voima jota oon haalinut itseni ympärillä alkuvuodesta asti katoaa heti kun kesä on täällä.

Että mä murrun ja kaikki hajoaa taas. Että mä rupeen oirehtimaan niin, etten syö ja liikun taas aivan liikaa.

Että musta tulee heikko ja pilaan kaiken.

Mua pelottaa, että mä palaan takaisin siihen vanhaan.

Viimeistään tiedän, että talvella mulla katoo kaikki. Talvi tuntuu niin pitkältä, kylmältä ja pimeältä, eikä siellä oo mitään onnellista. Talvesta ei oo hyviä muistoja. Vaan tuskaa ja epäonnistumista.

Mua pelottaa meneettää, menettää tää mielentila ja edistys.

Toisaalta, kaikki on kiinni musta. Mä voin itse vaikuttaa siihen, miten mä otan vaikeudet vastaa.

Ei mun oo pakko murtua. 

2011, 2013, 2014

Haluun olla toi 2014 tästä eteenpäin. En palata enää ikinä 2011 tai 2013.

Pitäkää mut fiksuna, lujana, vahvana. 

Mä en pysty siihen yksin, mut onneks mulla on teidät.

Love more, worry less.

1. Kynsiä, kynsiä, kynsiä!
2. On my way to somewhere, kai Vantaa.
2. Lisää autotunnelmaa.
4. Ja lisää kynsiä. Kevät saa mut ihan hulluks.

1. Oon ihan hulluna myös tohon villapaitaan.

2. ja 3. Ruokaa. Kotona ja amarillossa.

4. Tuliaisia Skotlannista. Hershey's oli tässä vaiheessa jo syöty ja Irn Bru (skotlantilainen limu, ihan mahtavaa tavaraa!) juotu 

1. Vaateshoppailua, aivan parasta.

2. Pre-pilates selfie!

3. Blondi, mutta en enää kauaaaaa! (toivottavasti)

4. Onnistunutta tallinashoppailua. Lakkiaismekko check, vähä tuoksurasvaa ja kauan kuolattu diorin hajuvesi ♥

Mä onnellinen, mitä sä luulet?
Tuntuu et oon busy doing nothing ja stressing over nothing.
Mut oikeesti mun päivät koostuu töistä, pilateksesta, pääsykoepanikoinnista ja haaveilusta.
Mut onko se ees väärin?
Ei. Tää on mun elämä ja aika pirun makeeta onkin.
Nyt pyrin siihen, että en tee mitään, tai ainakaan mitään rakentavaa.
Tähän mennessä se on sujunut oikein hyvin.

Ainaisen kiireen sijaan on paljon siistimpää...
...valvoa katsellen telkkarista turhanpäivyyksiä ja aamulla nukkua pitkään (hyvästi tämä, työt pitää unirytmin kunnossa).
...jättää lenkki väliin koska ei kiinnosta ja kääriytyä koneen äärelle tai sohvalle.
...ottaa yksi kuppi teetä aamulla lisää, juoda sitä kiireettömästi samalla, kun katselee ulos ikkunasta ja hymyilee tyhmästi.
...ajaa autolla ilman päämäärää.
...huutaa kalliolta niin lujaa kun pystyy.
...laulaa autossa oopperaa (sen jälkeen tajuta, että jalankulkijat kuulee).
...kirjoittaa yöllä päiväkirjaa.
...tehdä kynsiä kynsien perään, sitten ottaa ne pois ja tehdä saman tien uudet.
...istua auringossa terassilla kahvikuppi kädessä.
...lukea.
...leipoa.
...olla opiskelematta ja tuntea ylpeyttä siitä.
...sanoa ei.


Mulla on nyt kauhee hinku muuttaa itseäni. Saada muutoksia kehiin. Koska must tuntuu et oon uus ihminen sisältä, on pakko saada ulkokuorikin sopimaan tähän (ja jotain vaatetta päälle, en enää thank god mahdu niihin laihan, onnettoman ihmisen vaatteisiin).
Vaik se tarkottais sitä et pilaan taas hiukset ja sanon hyvästi mun all time lempparilaseille, joiden kaltaisia en tuu enää koskaan laittamaan päähäni, niin antaa mennä.
Must tuntuu et oon ehkä ansainnutkin vähän jotain uutta, uuden alun tai jotain muuta yhtä kliseistä.

Faktahan on kuitenkin se, että tää on uus alku, enkä oo enää se sama ihminen, mikä vuosi sitten (kaikkien ihmisten iloksi).
Paljon on muuttunut, mutta oon viimeeks ollu yhtä onnellinen joskus vuonna 2011. Kolme helvetin pitkää vuotta sitten.

Long time no see.

1. Itsetehty kaulaliina kaulassa on helppo hymyillä.

2. Kevään ekat jätskit lenkin jälkeen, parasta.

3. Daimakkua, parasta.

4. Piparia ja iltateetä, parasta.

1. Vantaalla ja aamukahvit terdellä. Kevät tulee!

2. Kissa nautiskelee elämästä, tsau!

3. Vantaa, kuusijärvi. Loistava 10 kilsan lenkki ja vähän kuumaa kaakaoo päälle. Todellista elämää.

1. Se, mitä ehdin maailman parhaasta coffee housen suklaakinuskipähkinä-browniesta kuvata. Ups.

2. Kirpparilöytöjä Keravalta. Tota on etsitty!

3. Pre-pilates selfie vol. 92

 

1. Pre-eläkeläisristeilyselfie.

2. Taas sama kaulaliina ja villapaita. Onneks lomalla ei oo välii.

3. Lapsenvahti slash orjapiiskuri vie sun huoneen. Maailaman epämukavin sänky ja kohta tangoo dysonin kanssa. Life's good.

 

Kevät saa kynsiharrastajan hulluks...

...mitä teille kuuluu, ihmiset? ♥

Sori, pieni tauko. Piti käydä vähän etelässä. Mut taas back on track.