You're gonna lose your soul tonight.

Pikaihastumiset on ihania.

Se, kun yhtäkkii tajuut tuntevas jotain sellasta ihmistä kohtaan, 

jonka olemassaoloo et oo ennen tajunnut.
Ja se, miten ennen et huomannut koko ihmistä,
mut nyt huomaat sen ihmisen jokaisen liikeen ja katseen.
Ja sit se miten sitä on kiva katella huoneen toiselta puolelta.

Tää tunne vois laittaa mut lentoon.

Ja tää hymy vois sytyttää pari kynttilää,

sellasta Ikean ihanaa tuoksuvaa,

joita huomaat nuuhkivas aina kun kävelet niiden ohi.

Jaa miks?

Siks, että nyt on syksy, ja syksy ei oo syksy ilman tuoksukynttilöitä ja sadetta,

syysmyrskyjä ja peittoa.

Tää on syksy,

tää on kaakaoo.

Kaksi heinää,

ei nää,

toisiaan ruoholta,

ja kyyneleiltä,

lasihelmiltä,

aamukasteelta.

Välissä kokonainen maailma,

picnik-viltti mereä.

Kaksi heinää,

maailman tuulissa.

Kuinka saan sut luokseni,

kun olet toisella puolella maailmaa,

toisella mantereella,

aina erkanemassa,

aina poistumassa,

salaovista, 

joita en nää.



PS. KLIK