Käsi.

Mikä toi käsi on?

Mikä toi naama on?

Mikä tää webbi-ilmeily on?

Mikä mä oon?

Mikä sä oot?

Mikä sä luulet olevas?

Mitä me ollaan?

Mitä me luullaan olevamme?

Missä me mennään?

Missä me luullaan menevämme?

Kaikkeen eri vastaus.

Kaikkeen eri näkökulma.

Kaikes on aina kaks puolta,

mut toisinaan se toinen puoli on liian syvällä.

Liian piilossa.

Liian vaikeesti tavoitettavissa.

Ja silloin sä näät vaan sen yhden puolen.

Tyydy siihen.


Nää valot kutsuu mua,
mut ei ne voi pysäyttää.
Ne hohtaa,
aina silloin kun oon yksin.
Mut mä en tanssi valojen mukaan.
Mä oon joku muu,
joku vanha puu.
Ja mä seison paikallani,
kun nää valot kutsuu mua.