sunnuntai 25. maaliskuuta 2012

Thanks for the memories.












Erittäin random postaus.
Kellojen siirtäminen saa mut aina ihan sekasin.
Oon ollu valveilla kuus tuntia ja en oo saannu aikaan mitään muuta ku sängyn petaamisen.
Sunnuntait.
Nää on niin julmia, turhia ja väsyttäviä.
Ens viikol alkava koeviikko hengittää niskaan.
Pitäis lukee.
Pitäis tajuta asiat.
Pitäis yrittää kiinnostuu.
No ehkä tääki koeviikko menee taas tuurilla läpi ? 
Sen jälkeen onneks odottaa kahden päivän vapaa ja neljän päivän loma.

Keltasta ja vaaleensinistä,
sun paletilla,
taivaasta.
Auringon lasku,
mikä sekin on.
Se et oo nähnyt mitään,
mitään noiden vallien takana,
koska sä pidät silmäs kii.


Yksi mahdollisuus,
se mitä voi tapahtua.
Voi, saattaa, ehkä.
Sanoja sanoja sanoja,
lupauksia,
niin hentoja.
Uskotko niihin todella?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti