No biggie.
Villasukat jalassa ja konvehtirasia kädessä.
Oma sänky, tai sitten sohva.
Mun onnellisuus ei riipu susta.
Ei riipu enää, ei tuu koskaan riippumaan.
Et ollu muuta ku tähdenlento mun silmissä - kaunis, mut nopeesti ohi.
Oon jouluihmisten jouluihminen.
Jännittää niin että mahaa kipristää.
Tää maailma on kaunis.
Huokaus.
Pitkä huokaus.
Ja nyt glögiä ja suklaata naamaan.
Ylihuomenna on mun vuoteni paras päivä, saan taas unohtaa kaiken aikasemmin tapahtuneen kuran pieneks hetkeks.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti