Mä rakastan ranskaa. Rakastan sitä miltä se kuulostaa, miten kaikki saa vaikuttamaan tosi hienolta.
Toikin teksti vaan selittää millainen mun huoneeni on.
Rakastan myös kukkia. Vaaleanpunaisia tai puhtaanvalkoisia kukkakimppuja, ja vaan siksi että ne näyttää kivalta. Ihminen on pinnallinen olento. Me tapetaan toisia estetiikan tähden. Tosin, se syy ei olisi kauhean pätevä oikeudessa. Kai.
Rakastan myös valokuvaamista sinällään. Rakastan tunnelmien, hetkien ja muistojen vangitsemista.
Mä rakastan tällä hetkellä melkein kaikkea. Ensimmäiset kirjoitukset on ohi, olo on seesteinen ja aivot on muusia. Ehkä se näkyy, ehkä ei.
Nyt mä en voisi rakastaa tätä maailmaa yhtään enempää, paitsi jos painuisin lakanoiden väliin ja sulkisin silmäni. Voisin kellua huomiseen ja valmistautua illan treffeihin. Ehkä ehkä ehkä. Ehkä mä ryhdyn tuumasta toimeen.
Hyvää viikonloppua ♥
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti